Juhlapäivä

Tänään Arttu on sitten 1,5 vuotta! Pieniä juhlallisuuksiakin on päivään mahtunut. Arttu sai Dublon traktorin ja peräkärryn, jotka tuntuivat olevan hyvinkin mieleiset. Illalla olisi vielä tarkoitus herkutella jätskillä ja pillimehulla. Hurjan nopsaan on aika mennyt ja meidän vauva on jo taapero. Kehitysvauhti on kyllä ihan huima, ukkeli kun tuntuu jo osaavan ja ymmärtävän vaikka mitä. Välillä oikein haikeana muistelee vauva-aikaa, toisaalta on ihanaa kun Artun kanssa voi puuhata yhdessä ja hän osallistuu jo melkein kaikkeen. Eilenkin poju oli äiskällä kauppa-apulaisena. Arttu laittoi tavaroita kärryyn ja tietysti sitten kassalla hihnalle. Ja voi että toinen oli ylpeä suorituksestaan!

1,5 vee neuvolassa

Maanantaina olikin vuorossa 1,5 vuotis neuvola. Arttu oli varsin reipas ja kiltti neuvolassa kävijä. Pituutta oli n. 83cm ja painoa hieman vajaa 12kg, ihan "nollakäyrillä" poika siis kasvaa. Riiviömme on mitä ilmeisemmin hyvä näyttelijä, sillä neuvolakortissa lukee "Rauhallinen poika" ;-D Ei täällä kotosalla vaan näy yleensä tuosta rauhallisuudesta merkkiäkään!
Pienet itkut Arttu joutui tirauttamaan kun hänelle annettiin rokotus. Mutta suru unohtui onneksi heti kun jalkaan laitettiin laastari. Neuvolakäynnin yhteydessä oli myös lääkärin tarkastus. Lääkäri oli toisessa huoneessa ja Arttu sai käpötellä sinne itse. Poju menikin huoneeseen ihan kiltisti, mutta teki saman tien U-käännöksen kun näki lääkärin! Ilmeisesti Artulla ei siis ollut lääkärille mitään asiaa ;-) Lopulta ukkeli antoi lääkärin kiltisti lääkärin kuunnella ja katsoa korvat. Ainoastaan hampaitaa Arttu ei suostunut esittelemään, vaan puri vain tiukasti lääkärin tikkua.

Taasen häissä

Blogin päivitys on valitettavasti viime aikoina vähän jäänyt, kun äiskä on ollut niin kovan flunssan kourissa. Mutta onneksi nyt alkaa tuntua jo paremmalta. Ja mikä parasta, tauti ei tarttunut Arttuun!
Viime viikonloppuna olimme tämän kesän toisissa häissä. Vuorossa olivat Artun Elina-tädin ja Mikan häät Rantasalmella. Pitkän matkan vuoksi lähdimme reissuun jo perjantaina, jolloin ajelimme Jyväskylään Jaanan ja Jussin luokse yöksi. Arttu olisi ollut kovasti kiinnostunut Iida-kissasta, mutta jostain syystä kiinnostus ei ollut ollenkaan molemmmin puolista.
Lauantai aamuna jatkoimme sitten matkaa kohti Rantasalmea. Kirkossa Arttu istui alkuun Tuulan sylissä ja olikin ihan rauhassa ja kiltisti. Ilmeisesti vähän vieraamman henkilön syli sai pojun käyttäytymään vähän rauhallisemmin. Lopputoimituksen ajan Arttu nautiskeli sitten rusinoita äiskän kädestä.
Hääpaikalla Artun touhotus oli jokseenkin tauotonta.. Pikku juhlijamme jaksoi mennä vipeltää sekä ulkona että sisällä. Muutaman juhlitun tunnin jälkeen olikin jo aika vaihtaa vaatteet, tosin uudetkaan vaatteet eivät pysyneet puhtaina hetkeä kauempaa ;-) Ruoka maistui Artulle hyvin, erityisesti karjalanpiirakat olivat mieluisia. Ja tietysti Arttu sai maistaa myös hääkakkua.
Illalla väsynyt juhlija vietiin sitten pihapiirissä sijainneeseen aittaan nukkumaan omaan matkasänkyynsä ja äiskä ja iskä menivät vielä takaisin juhliin itkuhälyttimen kanssa. Alku yö sujuikin hyvin, mutta myöhemmin yöllä kun äiskäkin oli jo tullut nukkumaan, havahtui Arttu johonkin eikä enää rauhoittunut omaan sänkyynsä. Niinpä loppuyö sujuikin sitten Artulta hienosti vanhusten keskellä.
Sunnuntaina olikin sitten pitkä ajomatka edessä. Arttu nukkui Jyväskylään asti, mutta siitä eteenpäin ilmenikin pienoista kiukuttelua, kun matkamiestä ei olisi enää huvittanut istua turvaistuimessa.. Illalla kotona olimmekin koko sakki melkoisen väsyneitä reissusta ja nukahdimme ajoissa yöpuulle.
Onnea vielä Elinalle ja Mikalle ja kiitokset oikein ihanista häistä, oli ilo olla mukana!

Uusi suosikkileikki

Kuvassa Arttu poseeraa sukkikset päässä ja voi että kun toinen osaakin olla sievä ;-)
Artulla on uusi ehdoton suosikkileikki. Poika tykkää ihan mahdottomasti, kun hänelle tehdään "harakka, harakka, huttua keittää.." -loruleikki. Tosin äiskä ei ihan varmaksi tiedä tekeekö hän sitä edes oikein, mutta joka tapauksessa Arttu tykkää leikistä mahdottomasti.. Arttu aina ojentaa kättään ja sanoo kovasti ANNA ANNA, tarkoittaen lorun kohtaa "antaa tuolle, antaa tuolle..". Äiskä ja iskä ovatkin tulleet siihen tulokseen, että olipa leikki mikä tahansa, on Artulla kestävyyttä vähän turhankin paljon. Samaa leikkiä kun pitäisi toistaa noin miljardi kertaa, mutta meidän vanhusten mielestä puoletkin riittäisi ihan hyvin.

Tapaturmia

Kylvyssä on suhteellisen mukavaa :-D
Arttu on viime aikoina ollut melkoisen tapaturma-altis tapaus. Esim. viime perjantaina saatiin aikaan seuraavat onnettomuudet:
- Äiskä tyhjensi tiskikonetta, jolloin Arttu kompastui ohi mennessään ja kaatui suoraan tiskikonneen luukun terävään kulmaan. Tuloksena reikä silmäkulmaan ja tosi kova itku. Onnea oli kyllä matkassa, ettei kulma osunut suoraan silmään.
- Liukastuminen kylppärin lattialla, josta seurauksena puolen huulen mustuminen ja turpoaminen. Ja tietysti tätäkin vammaa vähän itkettiin.
- Arttu oli iskän sylissä, kun iskä kävellessään kompastui tuolin jalkaan ja kaatui mahalleen. Iskä sai juuri ja juuri pidettyä Artun toisessa kainalossa ja otettua toisella kädellä maasta vastaan niin ettei Arttu jäänyt iskän alle. Eli iso vahinko oli lähellä.
Välillä kyllä hirvittää, että mitenkähän tuon pikkuisen saa pidettyä yhtenä kappaleena. Kun väkisinkin tulee kompastumisia jne. No, onneksi nuo lapset taitavat olla kuitenkin aika kestävää tekoa. Ja itkukin unohtuu onneksi äkkiä, kun lohduttelee ja keksii jotain jännää tekemistä.

Pömpelimäessä

Saimme eilen illalla Ansakorven perheen vieraaksemme. Taloon tulikin säpinää, kun Arttu sai kaverikseen 4 lasta ja yhden berninpaimenkoiran :-) Arttu olikin ihmeen hiljainen ja rauhallinen, oli varmaan niin paljon katseltavaa ettei ehtinyt pitämään omaa showtaan. Yöllä Artun systeemit vähän sekosivat, kun poju heräsi kesken unien eikä suostunut millään enää jäämään omaan sänkyynsä. Eli loppu yö meni sitten iskän ja äiskän keskellä.
Tänään kävimme aamulla markkinoilla ja sen jälkeen menimme Pömpelimäen kotieläintilalle. Arttu tykkäsi paikasta suunnattomasti! Kossi oikein tärisi innosta kun ihmettelimme eläimiä. Eläimiä sai ruokkia ja rapsutella ja sekös vasta mukavaa olikin. Kiekuvat kukot olivat jänniä. Arttu oli aivan onnessaan kun vuohi söi hänen kädestään ruohoa. Puput ja linnut kiinnostivat myös kovasti, kuten myös kilpparit. Possut ja vasikka jäivät Artulta vähemmälle huomiolle, kun niiden vieressä sattui olemaan polkutraktoreita ;-) Lampolassa Arttu pääsi silittämään lampaita, mutta sieltäkin oli vähän kiire pois, kun ukko huomasi että viereisessä ladossa oli traktori parkissa.. Paikka oli kaikkinensa tosi mukava ja se oli juuri sopiva paikka jo Artunkin ikäiselle ja kyllähän me vähän isommatkin viihdyttiin tosi hyvin.

Pikku apulainen

Artusta on tullut kova poika "auttelemaan" kaikenlaisissa askareissa. Kuvassa Arttu avustaa iskää pyörän huollossa. Muutenkin pyörän ketjut täytyy aina "tarkistaa" ennen liikkeelle lähtöä. Ja sen sitten huomaa käsistä...
Imuroidessa Arttu auttaa siten, että kietoo letkua kaulansa ympärille. Ja jos imuri jää hetkeksi vapaaksi, yrittää poju kovasti liikutella sitä ihan kuten kuuluukin.
Roskia Arttu on myös oppinut viemään roskikseen. Tosin vaippojen vienti lopahti muutaman kerran jälkeen, se ei ilmeisesti ollutkaan niin jännää! Mutta muita satunnaisia roskia apuri vie mielellään roskikseen.
Tiskikoneen tyhjäys on Artun lempipuuhia. Reipas pikku mies nostelee sieltä aina tavaroita ja ojentelee niitä äiskälle. Tähän mennessä on rikki mennyt yksi Teema-sarjan lautanen.. Tosin monet tavarat ovat tippuneet, mutta enemmiltä sirpaleilta on vältytty. Joka kerta Arttu yrittää sitkeästi ojentaa lusikkakoria äiskälle, että sekin pitäisi laittaa johonkin kaappiin. Millään ei ukkelin jakeluun mene, että se kuuluu tiskikoneen varustukseen.
Pyykinpesussa Arttu on tietysti myös mukana. Yleensä Arttu repii vaatteita pois koneesta sitä mukaa kun äiskä niitä sinne laittaa. Ripustamisvaiheessa pikku pyykkäri ottaa kasasta aina vaatteita ja ravistelee niitä suoraksi hyvin asiantuntevin ottein.
Toivotaan että kiinnostus kotitöitä kohtaan säilyy ja lisääntyy tulevaisuudessa ;-D Toivottavaa olisi, että ko. hommat kiinnostavat vielä yhtä paljon teini-iässäkin.

Tarkkaavaisuutta

Arttu on melkoisen tarkkaavainen kaveri. Poika muistaa osoitella kaikkea mitä muidenkin pitäisi havaita ja kertoa myös mitä ne ovat. Esim. kun mennään ulos, niin ensin osoitellaan pellolle ja huudetaan "lemmä, lemmä, lemmä, mmuu". Sitten taputellaan vähän autoa ja sanotaan "prrrr". Ratasajelulla viittiloidaan myös kiitettävästi eri suuntiin kun näköpiirissä on joitain jännää, esim. kaikki raktorit huomataan ja samalla huudetaan "ärrrrrrä". Ja jos ei sanoja ole varastossa, niin muuten kyllä Arttu osaa tehdä selväksi mitä tahtoo. Eilen olimme ratastelemassa ja äiskä koitti nopsaan ohittaa liukumäen, joka tosin jäi n. 50m tiestä syrjäänkin. Mutta eiköhän vaan tämä ukkeli huomannut liukumäen ja osoitteli sitä niin kiihkeästi ja huusi samalla "ANNA ANNA ANNA", että pakkohan meidän oli lopulta käydä muutama lasku laskemassa. Muutenkin tuosta pikkuisesta on kehittynyt melkoisen äänekäs paketti, huutelua ja kiljuntaa harrastetaan tiuhaan tahtiin, harvoin Arttu viitsii "puhella" hillityllä äänentasolla.

Aika rientää

Kuvassa Arttu nautiskelee rannalla hellejuomaansa.
Viikko on taas mennyt nopsaan. Mitään ihmeitä ei ole tapahtunut, olemme elelleet ihan normaalia lapsiperheen arkea. Olemme ulkoilleet paljon, käyneet pyöräilemässä, ratastelemassa, jne. Arttua kiehtoo tällä hetkellä vähän turhan paljon kodin edessä oleva tie. Sinne pitäisi koko ajan päästä, esim. heittelemään kiviä ojaan tai muuten vaan tepastelemaan tietä pitkin. Takapihallekkin jos kossin päästää, ei yleensä mene kuin hetki kun ukko viilettää jo etupihalla kohti tietä. Toivotaan että jossain vaiheessa Arttu ymmärtäisi miksi tielle ei saa mennä.
Päikkärit ovat maistuneet viime aikoina hyvin. Arttu vetelee 2-3 tunnin päikkäreitä ja nukahtaa silti illalla normaalisti.
Saunomisesta on tullut Artun lempi puuhaa. Aina potalla käydessäkin Arttu osoittelee saunaa ja sanoo "tsuiih" ;-) Eli kiukaan ääntä kovasti matkitaan. Ja sitten kun ollaan menossa saunaan, ukko oikein hihkuu ilosta. Saunassa Arttu istuu aina vadissa ja yrittää kovasti heittää löylyä. Poju nauttii, kun hänen päähänsä kaadetaan kauhalla vettä.
Viime viikolla traktorimiehemme sai vihdoin ekan leikki traktorinsa. Traktorit kun ovat Artulle ihan älyttömän mieluisia ja huomasimme ettei pojulla ole yhtään omaa traktoria. Ja voi veljet, että pikku traktorilla onkin sitten jaksettu ajella!