Urakkaa pukkaa

Nyt Artun kelpaa ajella pihalla, kun kiveys ja asfaltti on vihdoin saatu valmiiksi! Artulle onkin meinannut pukata vähän urakka hommaa päälle, kun koko ajan pitäisi olla ajelemassa joko traktorilla tai pyörällä.. Pihahan oli ennen sepeliä, eikä siinä päässyt Artun voimilla mihinkään, joten parannus on melkoinen! Ihmeen hyvin poju pysyy omalla tontilla, kunhan häntä asiasta vain muistaa muistutella. Toki käymme lähes päivittäin myös pidemmällä pyörälenkillä.

Palapeli

Arttu tykkää palapeleistä. Nappulapalapelit alkavat vain olemaan jo vähän "lälläreitä" ja "oikeat" palapelit ovat vielä vastaavasti vähän liian hankalia. Kuvassa Artun tyylinäyte, kun hän ihan itse teki Muumi-palapelin :-D Sankari oli aivan tyytyväinen suoritukseensa, vaikka palat eivät tainneetkaan osua IHAN oikeisiin paikkoihin..

Tyttöjen jutskia

Äiskä on ehkä hieman saattanut haksahtaa pieniin mekkoihin... Huuto.net:stä kun löytyy niin ihastuttavia hepeniä aivan pikku rahalla... Kuvassa ehkä maailman söpöin mekko (äiskän mielestä siis ;-), jonka äiskä huusi Ilonalle Huuto.net:stä muutamalla eurolla. Kovasti me on kyllä mekkoja käyteltykkin, joten eivät ne ihan koristeiksi jää. Tosin tätä ihanuutta ei kuitenkaan ehkä ihan arkena raaski pitää.
Ilonalle hommattiin myös uikkarit, jotka ovat ihan aavistuksen punertavat ;-) Valinnan varaa ei vain juurikaan ollut noin pienten neitosten uikkariosastolla. Tarkoitus olisi aloitella Ilonan kanssa vauvauinti, tyttö kun tykkää niin kovin kylpemisestä, eikä häntä edes palele kylvyn jälkeen (toisin kuin isoveljeä, joka meinasi kylvyn jälkeen aina menehtyä kylmyyteen ;-).

Eka hammasharja

Ilona sai ensimmäisen hammasharjansa. Harja oli hommattava, kun tyttären alaleuassa komeilee jo kaksi hammasta! Ilona antaa hienosti harjata hampaat ja puuhastelee mielellään myös itse harjan kanssa. Tosin neitokaisen itse harjaillessa tulee monesti harjatuksi myös kitarisat, sillä harja saattaa välillä mennä vähän liiankin syvälle suuhun ;-D

MINÄ-herrat

Tampsien perhe naapurista kävi meillä kyläilemässä. Arttu ja Topi ovat kyllä melkoinen parivaljakko! Poikien "leikit" tahtovat nykyään olla semmoisia, että molemmat ovat kiinni samassa lelussa ja samalla kuuluu MINÄ ... MINÄ ... MINÄ. Tällä kertaa oli välillä ihmeenkin sopuisaa, pojat mahtuivat jopa istumaan samaan nojatuoliin ja ryömimään saman sängyn alle ;-D Eiköhän pojista tule vielä hyvät leikkikaverit, kunhan pahin minäitse-kausi hellittää. Ja kyllä nykyäänkin Arttu kyselee Topin perään ja haluaa mennä hänen kotiinsa käymään, vaikka sitten pitääkin kinailla leluista...

Ilonan naksuttelut

Ilona sai maistaa 5kk:n iän kunniaksi maissinaksua. Naksut maistuivat hyvin ja neito sai enimmäkseen syötyä herkut ihan itse. Toki operaation jälkeen nassusta, vaatteista ja sitteristä saattoi havaita pieniä "roiskeita" ;-)

Arttu muskarissa

Tokihan Artunkin piti testata retro-lakkia =)
Artun kanssa aloittelimme myöskin muskarin viime viikolla. Äiskää vähän jänskätti, että mitenkähän homma tulee onnistumaan. Arttua yritettiin "psyykata" jo muutama päivä etukäteen tulevaan suoritukseen ja hänelle kerrottiin mitä muskarissa tapahtuu ja miten siellä pitää käyttäytyä. Toiveenahan tietysti oli, että Arttu malttaisi edes hetken istua, olla rauhassa, kuunnella ja tehdä mitä käsketään (= täysin mahdotonta). Lisäksi äiskä lupasi, että jos Arttu käyttäytyy muskarissa asiallisesti, mennään muskarin jälkeen K-kauppaan ja Arttu pääsee auto-kärryyn (tämä oikeasti on Artulle aivan älyttömän mieluisaa) ;-)
Muskari sujui varsinkin alkuun oletettua paremmin! Arttu malttoi leikkiä äiskän kanssa lauluihin ja loruihin kuuluvalla tavalla ja näytti selvästi nauttivan. Erityisen mieluisia olivat kaikki jutut, missä hypättiin ilmaan ja myös höyhenellä sivelystä poju piti. Loppua kohti keskittyminen alkoi kuitenkin herpaantua ja kaikki ympäristössä olevat asiat alkoivat kiinnostaa muskarointia enemmän ja pientä riehaantumistakin oli havaittavissa. Muskari kun on päiväkodin tiloissa, niin ympäriltä löytyy vaikka mitä kiinnostavaa. Arttua kiinnosti mm. lukuisat ovet ja kun poika ei keksinyt muuta keinoa päästä tutkimaan mitä oven takana on, keksi hän pissahädän ja osoitti mielenkiintoista ovea ja tuumasi että tuonne mennään pissalle. No, ei menty kun juuri lähtiessä oli käyty ja äiskä arvasi ettei todellisesta hädästä ole kyse.
Äiskän "palkinto" ei oikein toiminut, sillä Arttu höpötti koko muskarin ajan että: "K-kauppaan mennään, Aattu autokärryyn menee" ja oli monesti lähdössä kesken laulujen ;-) Mutta yllättävän hyvin tästä ekasta kerrasta muskarissa siis selvittiin, tosin äiskälle homma oli taas melkoista kuntoilua, kun joko Arttua täytyi leikeissä nostella, tai sitten hänen perässään piti juoksennella... Eikä homma varmaankaan jatkossa helpotu, kun ihmiset ja tilat tulevat tutummaksi, entistä enemmän alkaa varmasti löytyä rohkeutta seikkailla pitkin päiväkotia.

Rytmiä päiviin

Kuvassa Ilona aidossa retro-lakissa, joka lienee Elina-tädin vanha :-)
Ilonan päiviin on pikkuhiljaa alkanut muodostumaan jonkinlaista rytmiä. Tähän asti kun unet on otettu vähän milloin sattuu, tai sitten niitä ei ole otettu ollenkaan.. Nyt tyttö heräilee aamulla suunnilleen kahdeksan aikoihin. Ekat päikkärit ajoittuvat sitten 10-12 aikoihin, kestäen puolesta tunnista aina pariin tuntiin. Iltapäivällä noin 15-17 aikoihin neiti yleensä nukahtaa sitten toisille päikkäreille, joitten kesto myös vaihtelee. Yöunille Ilona alkaa noin 21 aikoihin. Yöt on viime aikoina menty läpi kolmella syötöllä.

Ilona muskarissa

Eilen aloitimme Ilonan kanssa muskarin. Äiskällä ja iskällä oli aavistus, että Ilona saattaisi pitää "muskaroinnista", sillä tyttö nauraa leveästi heti kun vähän laulellaan tai tanssahdellaan. Muskari olikin menestys! Ilona tuntui nauttivan touhusta, hän jaksoi hyvin olla mukana koko 45 min. Tyttö naureskeli tyytyväisenä aina kun laulettiin ja leikittiin. Eniten Ilona piti höyhenellä silittelystä. Muskarin "täti" lauloi ja soitti kitaraa ja samalla saimme höyhenellä silitellä vauvojen päitä ja käsiä. Ilona oli silittelystä aivan onnessaan, haukkoi oikein syvään henkeä kun oli niin ihanaa. Äiskällä tuli hommassa oikein kyyneleet silmiin, kun Ilona näytti niin kovasti nauttivan hellittelystä. Meidän täytyykin pikapuoliin lähteä "höyhenkauppaan", niin voimme leikkiä niillä myös kotosalla. Luulenpa, että Arttukin varmasti pitää höyhenillä leikkimisestä. Oli siis varsin hyvä ratkaisu aloittaa muskari Ilonan kanssa, homma oli sekä Ilonan että äiskän mieleen. Torstaina aloittelemme sitten samaa hommaa Artun kanssa, katsotaan kuinka siinä sitten käy...

Uutta serkkua morjestamassa

Viikonlopuksi matkasimme Pyhäjärven mummolaan. Mummolassa olivat käymässä myös Karlo-serkku vanhempineen, sekä Karlon pikkuveli, jonka ristiäisiä vietettiin sunnuntaina. Arttu ja Karlo leikkivät yhdessä reippaasti, välillä sovussa, välillä vähän vähemmän sopuisasti ;-D Virtaa näissä pikkumiehissä kyllä tuntui riittävän. Pojat juoksentelivat pihalla ja kävivät isien kanssa rantalassa uimassa. Sisällä meinasi leluista tulla välillä vähän kiistaa, sama lelu kun olisi pitänyt olla aina samaan aikaan molempien käsissä... Kuvassa kaksikko soittelee mummulan puhelimella yksissä tuumin.
Ilona ja Karlon pikkuveli tyytyivät seuraamaan tilannetta huomattavasti rauhallisemmin. Ilona viihtyi hyvin lattialla lelujen kanssa puuhastellen. Ja luonnollisesti ihan kaikki pitää tunkea heti suuhun. A4-paperista Ilona saa hetkessä tehtyä märkää paperimössöä/-silppua =) Ensimmäistä kertaa Ilona myös vähän vierasti, Jouko-papan sylissä lähti alahuuli kääntymään rullalle ja pienet itkutkin piti tirauttaa. Olisiko papan möreä ääni jänskättänyt neitiä..
Sunnuntaina vietimme sitten Karlon pikkuveljen ristiäisiä. Arttu ja Ilona käyttäytyivät ihmeenkin hienosti koko tilaisuuden ajan, mitä nyt pientä levottomuutta ja mölinää oli välillä havaittavissa. Pienokainen sai kasteessa nimekseen Peetu Sisu Petteri. Peetu taitaa ohittaa Ilonan koossa melkoisen pian, serkukset kun ovat jo nyt aika samankokoisia vaikka ikäeroa on 3,5kk. Ristiäisistä lähdimme suoraan paluumatkalle kotiin, joka kuluikin onneksi Lapualle asti nukkuessa, Ilonan ja Artun osalta siis :-)

Ilonan RrRrRr

Viime viikon lopulla Ilona oppi yhtäkkiä pärisyttämään "ärrää". Sitä tulikin sitten pari päivää reenailtua aika huolella, tuloksena pärskyvästä kuolasta märät nassu ja vaatteet, niin omat kuin lähimmäistenkin ;-) Tytöstä oikein näki, miten innoissaan hän oli uudesta taidostaan ja ääntä täytyikin sitten pitää yllä reippaasti. Kuvassa Ilona esittelee taitojaan kukka-ystävälleen.

Ilonan 4kk:n neuvola

Eilen oli vuorossa Ilonan 4kk:n neuvola. Tosin Ilona on jo melkeistä 4,5kk, jos tarkkoja ollaan. Tyttö oli koko neuvolareissun itse tyytyväisyys, vaikka hänet piti aamusella herätellä jotta ehdimme neuvolaan ajoissa. Lääkärin kuunnellessa neitokaista vain nauratti kovasti :) Kasvu oli ollut hienoa, tosin pituuskäyrällä oltiin lähdetty vähän laskuun. Mitat: paino 7050g, pituus, 63,2cm ja pää 42,8cm.
Äiskä kertoi, että olemme alkaneet maistelemaan kiinteitä, koska yöunet menivät niin hankaliksi. "Neuvolantäti" kehotti pysymään toistaiseksi makuannoksissa, sillä pelkän tisumaidon pitäisi kuulemma vielä riittää. Äiskä on kuitenkin kaikesta päätellyt, että näin ei ole ja jatkamme kiinteiden maistelua varmaan samaan tahtiin. Tyttö saa nyt pari kertaa päivässä pienen määrän kasvissosetta (bataatti, peruna tai porkkana) ja iltaisin vielä hieman luumusosetta. Velleistä on toistaiseksi nyt sitten luovuttu, lisätään aterioitten määrää sitten vähän myöhemmin. Näillä konstein yöunet ovat palautuneet aika normaaleiksi, eli eka kerta syömään herätään n. 03-05 aikaan.
Neuvolakorttiin lääkäri kirjoitteli seuraavaa: Kasvanut hyvin. Jäntevä tyttö. Sydämestä ja keuhkoista normaalit löydökset. Vatsa pehmeä, myötäävä. Reisivaltimopulssit symmetriset. Vatsamakuulla varaa hienosti käsien päälle. Päätä kannattelee hienosti.

Tarkat korvat

Artulla on kaikesta päätellen erittäin tarkka kuulo ja hyvä muisti. Poika tuumasi tässä eräänä päivänä yhtäkkiä että: "Pauli sanoo erskules". Äiskä joutui vähän aikaa "kelailemaan", kunnes hoksasi. Pauli kummilla on tapana sanoa "Arttu perskules" ja tämä siis tuli Artulle mieleen. Viimeksi Pauli on nähty parisen viikkoa sitten, joten ihan hyvin Artulla oli tämä jänskä sanonta pysynyt mielessä ;-)

Tivolissa

Viikonloppuna Kauhajoella oli markkinat. Heti lauantaina aamulla lähdimme markkinoille. Herkuttelimme markkinoilla herneillä (Artun mukaan peruneitä) ja jätskillä. Markkinoilla oli myös pieni tivoli, jossa oli Artulle juuri sopivia karuselleja. Arttu pääsi käymään kahdessa eri karusellissa, joissa molemmissa oli vaikka mitä hahmoja valittavaksi. Oli eläimiä, helikoptereita, jne. Yllättäen Arttu halusi molemmissa mennä auton kyytiin... Pieniä ongelmia ilmeni, kun oli aika lähteä pois tivolista, Arttu kun ei ollut asiasta ihan samaa mieltä.

Yhteiset touhut

Sisarukset leikkivät jo kovasti yhdessä. Aina kun Ilona touhuilee lattialla, menee Arttu leikkimään hänen viereensä. Selvästi kaksikosta on siis jo seuraa toisilleen :-)

Hellepäiviä

Viime päivät ovat olleet melko helteisiä. Ulkona on siis viihdytty paljon. Arttu leikkii puistossa, käymme pyöräilemässä, jne. Pihalla olemme loikoilleet viltillä ja lueskelleet kirjoja. Kuvassa Arttu lukemassa viltin vieressä ja Ilona voimistelemassa viltillä ;-) Ilonan kanssa on ollut vähän hankalaa olla helteillä, kun tyttöähän täytyisi pitää varjossa. Vaunuissa neiti ei tietenkään aina jaksa olla, mutta sylissä pitäminen on vähän hankalaa kun varjoa ei oikein ole omassa pihassa eikä puistossakaan. Saisivat nuo puun taimet kasvaa nopsaan! Viltillä Ilonaa pystyy pitämään lähinnä iltaisin, kun sen asettelee tarkasti hernepuun varjoon.

Pieni apulainen

Arttu on osoittautunut oikein reippaaksi isoveljeksi! Lapsukaiset ovat selvästi kiinnostuneita toisistaan ja monesti kaksikko jo "leikkii" yhdessä. Sisarukset makoilevat yhdessä lattialla, toinen lukee esim. kirjaa ja toinen yrittää saada leluja käteensä. Arttu vie Ilonalle myös leluja näytille. Ilona nauraa monesti leveästi, kun Arttu höpöttelee hänelle juttujaan. Kovasti olemmekin yrittäneet ottaa Arttua mukaan Ilonan hoitamiseen, ettei poju vaan tunne jäävänsä ulkopuolelle. Tänään Arttu sai kunniatehtävän antaa Ilonalle pullosta velliä. Ja hommahan sujui oikein hienosti! Jos Arttua vain kiinnostaa, saa hän kyllä toistekkin ruokkia pikkusiskoa.

Maistelua

Eilen annoimme Ilonan maistaa ensimmäistä kertaa luumusosetta. Ajattelimme tarkistaa luumun sopivuuden jo valmiiksi, jotta sitä voidaan antaa sitten kun alamme kunnolla syömään kiinteitä. Ilonan masu kun on toiminut niin harvakseltaan, että jollain konstilla se tulisi saada toimimaan useammin kiinteitten aloittamisen jälkeen.
Luumu ei tainnut tytön mielestä olla mikään makunautinto. Nyrpistelyä, puistatuksia ja jopa yökkäilyä esiintyi ensimmäisten maistiaisten aikana. Eikä sose meinannut millään pysyä suussa, vaan se tuntui tulevan paluupostissa aina takaisin.. Tänään sose tuntui maistuvan jo hieman paremmin ja hymyjäkin saatiin jo irtoamaan! Ehkäpä luumu oli Ilonan mielestä aikas tömäkkä maku tissimaitoon verrattuna. Pääasia on, että mitään allergisia reaktioita ei ole ilmennyt, joten luumua voitaneen käyttää tarvittaessa masun pehmittämiseen.

Ilonan hampaat, velli ja jalat

Syy Ilonan kärttyisyydelle on mitä ilmeisemmin löytynyt. Tytölle näyttää olevan tulossa molemmat alaetuhampaat! Toinen taitaa olla jo vähän tullut ikenen läpi, toinen kuultaa vielä ikenen sisästä. Ei siis ihme että kuolaa on riittänyt, nyrkki on maistunut ja tyttö on myös kitissyt kovasti :-( Äiskä kävi pikaisesti hankkimassa viilennettävän purulelun ja sitä tyttö onkin mielellään jyrsinyt. Luultavasti siis myös levottomat yöt ovat johtuneet näistä hampaista. Äiti kun on antanut tytölle jo vähän maissivellimaistiaisia, kun luuli että useat yöherätykset johtuvat nälästä, mutta ilmeisesti kyse onkin kutisevista ikenistä... Mutta nyt on siis testattu että maissi sopii Ilonalle ja velli on tytölle maistunut pullosta suhteellisen hyvin. Jos maito tuntuu kuitenkin riittävän yritämme sinnitellä vielä ainakin viikon pelkällä maidolla ja kyselemme sitten neuvolassa vieläkö voimme jatkaa pelkällä tisulla vai täytyisikö jo pikkuhiljaa alkaa maistelemaan myös kiinteitä.
Ilona on myös löytänyt jalkansa. Typy makaa aina jalat kohti taivasta ja tarttuu kiinni varpaistaan tai housunlahkeestaan. Ihmeissään Ilona myös tuijottelee jalkojaan, ihan samoin kuin vähän aikaa sitten käsiään. Muutenkin Ilonan ote on alkanut jo lujittua ja hän saa jo jonkin verran pideltyä leluja käsissään. Purulelua neiti on pidellyt paljon ja välillä se jopa osuu suuhunkin!

Leikkipuisto

Kotona meitä odotti mahtava ylläri kun saavuimme reissusta. "Takapihamme" puistoon oli reissun aikana valmistunut leikkipuisto, tai leikkipiisto, kuten Arttu asian ilmaisee. Kuva on tosin Naantalista. Leikkipuistoa on käytettykin sitten tosi ahkerasti ja Arttu on ollut puistossa monesti jo itsekseenkin, kun äiskä tai iskä seuraa tilannetta kodin terassilta. Leikkikavereita on puistossa myös riittänyt hyvin, kun kaikki lähistön lapset ovat olleet testailemassa uutta hienoa puistoa. Puisto ei kyllä voisi meidän perheen kannalta olla paremmalla paikalla, joten tulemme käyttämään sitä varmasti paljon!

Raumalla

Naantalista jatkoimme matkaa Raumalle, mihin olimme tehneet treffit Artun Taina&Pauli-kummien kanssa. Majoituimme hotelliin ja lähdimme tutustumaan vanhaan Raumaan. Arttu oli ERITTÄIN vauhdikkaalla päällä ja kummeille piti esittää kaikki mahdolliset "kotkotukset" kun heitä pitkästä aikaa taas nähtiin. Arttu oli varsinainen riiviö, kun menimme syömään. Hän hyppi, pomppi, kiljui, päristeli, sylki, jne. eikä suinkaan totellut mitään mitä hänelle sanottiin. Samaan aikaan Ilona meni jotenkin aivan sekaisin ja itki täyttä kurkkua, eikä rauhoittunut oikein edes tisulle. Eli ruokailu oli varsinainen kauhukokemus...
Palasimme ruokailun jälkeen pikaisesti hotellille ja saunan ja uinnin jälkeen Arttu rauhoittuikin onneksi yöunille. Myös Ilona saatiin lopulta nukahtamaan hankalan illan jälkeen. Seuraavana aamuna käväisimme vielä uimassa meren rannassa ja siitä jatkoimme sitten matkaamme kotiin. Kuvassa Arttu ihastelee kuplaa, johon ihastui Rauman kadulla.

Tanssimassa

Viimeisenä iltana Naantalissa olimme syömässä terassilla, jolla oli myös tanssilattia. Arttu otti ruokaa odotellessa tanssilattian haltuunsa aivan täysin. Aluksi Arttu esitteli lattialla samba-kulkueesta opittuja liikkeitään ja myös breakdance-kuviot piti esitellä (mm. päällään seisonta) ;-) Mies joka lauloi ja soitti, intoutui kannustamaan Arttua, kun tanssi tuntui olevan niin mieluista pikkumiehelle. Myös eräs nainen tanssitti Arttua, mutta Arttu ei ollut tästä "vanhemmasta rouvashenkilöstä" niin kovin kiinnostunut... Mutta hyvin poju oli ilmeisesti katsonut aikuisista tanssijoista mallia, sillä kun pieni kiharapäinen tyttö saapui tanssilattialle, meni Arttu tytön "kimppuun" heti aivan oikein ottein, kuten kuvasta näkyy ;-D Arttu hauskuuttikin touhuillaan siis ravintolan asiakkaita ihan koko rahalla!

Muumimaailmassa

Vihdoin koitti se kauan odotettu päivä ja suuntasimme heti aamulla Muumimaailmaan! Arttu oli tätä reissua jo ehtinyt odotellakkin kuukauden ajan. Muumimaailmassa viihdyimme nelisen tuntia ja puuhaa riitti Artulle koko ajaksi.
Arttu ei yhtään arastellut muumeja vaan hän halaili mm. Niiskua, Nipsua ja Muumimammaa. Muumimammalta Arttu meinasi kähveltää käsilaukun ;-) Noitaakaan Arttu ei turhia ujostellut, vaan hän yritti päästä sisälle Noidan mökkiin ja Noita joutui poikaa useasti kieltämään. Muutenkin Arttu oli niin vauhdikas touhottaja, että äiskä ja iskä olivat ihan läkähdyksissä kaverin perässä juostessaan. Muumitalossa käytiin pariin kertaan, seikkailupolku kierrettiin pariin kertaan ja Muumin leikkimökissä olleesta liukumäestä laskettiin noin miljoonasti. Muistoksi Arttu sai Muumi-t-paidan ja -lippiksen. Ilona puolestaan sai Pikku-Myy-hiuspinnit, jotka tosin joutuvat vielä vähän odottelemaan käyttöönottoa ;-) Muumimaailmassa törmäsimme myös Pentti Arajärveen, Tarja Halosen mieheen. Kun lähdimme Muumimaailmasta pois, nukahti Arttu päikkäreille rattaisiin ja äiskä ja iskä pysähtyivät päiväkahveille terassille vähän hengähtämään ;-)

Pitkäjalkainen mies

Naantalissa tapasimme myös melkoisen pitkäjalkaisen miehen. Arttu sai mieheltä hienon ilmapallomiekan, jolla oli kiva leikkiä. Miekka pysyi myös ehjänä, seuraavana aamuna se oli kyllä jo vähän tyhjentynyt.

Papan vene

Viikko sitten lähdimme "lomamatkalle" Naantaliin. Matka sujui yllättävän hyvin yhden pysähdyksen taktiikalla. Perillä majoituimme Willa Ella -nimiseen huoneistoon, jossa oli tupa keittiöineen ja makuutiloineen, kylppäri ja kuisti. Ella oli sopivasti kävelymatkan päässä kaikista nähtävyyksistä.
Lähdimme heti kävelemään satamaan ja katselemaan hienoja veneitä. Veneet olivat valtavan suuria ja hienoja. Arttu tuumasi yhden valtavan veneen kohdalla, että "Papan vene". Papalla on toki mökille soutuvene 2,5 hv:n moottorilla varustettuna ;-) Illan aikana kävimme myös syömässä terassilla, jossa oli kiva leikkipaikka. Arttu söi lohta ja se upposikin hyvin. Ruokailun jälkeen kävimme vielä Muumikaupassa, vanhassa kaupungissa ja Kuparivuorella. Yöunille poju nukahti uudessa paikassa myös muitta mutkitta, päivä oli ollut ilmeisen väsyttävä. Ilonan yöt ovat olleet viime aikoina vähän rikkonaisia ja hän heräili uudessa paikassa pahimmillaan tunnin välein tisulle. Tytön 4kk päivää vietettiin myös Naantalin reissulla, neuvolaa joudumme odottelemaan vielä viikon.