Liikkeelle!

Eilen 26.10.09 Ilona löysi vihdoin kovan yrittämisen tuloksena vaihteen eteenpäin ja pääsi liikkeelle! Ihme tapahtui, kun Iskä toi takkapuulaatikon sisään ja sen kantonaru näytti Ilonasta niin mahtavan mielenkiintoiselta, että sen luokse oli päästävä :-) Käsillä tyttö sai hinattua itseään sen verran eteenpäin, että pääsi maistamaan narua. Tänään reenailu on jatkunut ja Ilona on useaan otteeseen liikkunut lattialla myös eteenpäin. Ilona nousee käsien varaan ja siitä vetää itseään eteenpäin. Vauhti ei vielä päätä huimaa, mutta eiköhän sitäkin löydy lisää kun reenit jatkuvat.

Ilonan ensimmäinen korvatulehdus

Meidän perheessä on viime aikoina flunssailtu oikein urakalla. Erityisesti Äiskä on ollut flunssassa jo tosi pitkään. Ilonakin on ollut räkainen jo useita viikkoja ja kun viime viikolla itku muuttui vinkuvaksi, päätti Äiskä käyttää tyttöä päivystyksessä. Kuumetta ei ole ollut ja typy on muuten ollut aika reipas, mitä nyt räkä tursuaa ja nukkuminen on vähän hankalaa.
Päivystyksessä ilmeni, että ainakin Ilonan oikeassa korvassa oli tulehdus :-( Samalla todettiin, että Äiskällä on poskiontelotulehdus ja niinpä molemmat saivat antibioottikuurit. Kuukauden kuluttua Ilona täytyy sitten viedä kontrolliin, jossa tarkistetaan että korvat ovat terveet.
Lääkekuuri alkaa olemaan nyt puolessa välissä ja Ilona vaikuttaa onneksi tervehtyneeltä. Räkää ei juuri enää tule ja pääosin tyttö on oma reipas itsensä. Toivottavasti antibiootti on siis auttanut myös tulehdukseen! Ilona on onneksi välttynyt kovilta masuvaivoilta, joita lääkkeet saattavat aiheuttaa. Pieruja on riittänyt, mutta muuten masu on toiminut ihan normaalisti.

Maatalousoppilaitokseen tutustumassa

Lauantaina vietimme mukavan aamupäivän Maatalousoppilaitoksen avoimet ovet -tapahtumassa. Lähdimme viikonlopuksi meille tulleiden Reisjärven mumun ja papan, sekä naapurin Nellan, Topin ja Lenin kanssa heti aamusta kävelemään kohti "naapurissa" sijaitsevaa koulua. Katseltavaa ja tekemistä riittikin taas koko aamupäiväksi.
Aluksi kävimme tutustumassa pieneläimiin. Arttun mielestä ihanin oli pikkuinen pupu. Saimme ihailla myös pientä koiranpentua. Pihalla pääsimme silittämään pässiä, sekä heppoja ja poneja. Arttu ja Topi pääsivät Raimon kanssa ponin vetämien kärryjen kyytiin. Myös ratsastus oli mahdollista, sekä ponilla että hevosella. Mutta Arttu ei suurista puheistaan huolimatta halunnutkaan ratsastaa ;-) Pojulta pääsi myös iso itku, kun Iskä kipusi hevosen selkään! Topi sen sijaan käytti tilaisuuden hyväksi ja olisi lopulta ratsastanut satuloimattomallakin hevosella. Ilona tympääntyi tässä vaiheessa nukkumaan vaunuissa ja hänenkin piti päästä syliin katsomaan ympärilleen. Hevosen mennessä ohi, Ilonan nauroi ääneen! Ilmeisesti kavioista kuulunut klip klop -ääni oli tytöstä niin hauska.
Seuraavaksi kävimme kurkistamassa pieniä possuja. Artun mukaan possut itkivät, koska ne pitivät vinkuvaa ääntä ilmeisesti nälissään. Pian possut vietiinkin emakon luokse tissille ja tilalle tuodut kylläiset possut vain röhkivät vienosti. Kävimme myös tutustumassa maatilan koneisiin, pienoiskuormaajan ja puimurin kyytiin pojat pääsivät istumaankin. Lopuksi pojat saivat ottaa tuntumaa luokkahuoneeseen. Hienosti he istuivatkin pulpeteissa ja selailivat kovin kiinnostuneen oloisina saamiaan koneluetteloita :-) Reissu oli siis varsin mukava ja onnistunut, ensi vuonna taas uudestaan!

Apukokki

Pidimme lettukestit ja Arttu oli suureksi avuksi taikinaa tehtäessä. Mielellään Arttu "auttaa" kaikissa kotitaloustöissä joihin vain suinkin pystyy osallistumaan. Tosin keskittyminen yhteen asiaan ei edelleenkään kestä kovin kauaa. Sekoittaminen, tiskarin tyhjennys, roskien vieminen roskiin, jne. hoituvat Artulta hienosti. Poika haluaa usein myös "joojailla", eli muovailla ja silloin varustukseen kuuluvat kaulin, piparimuotit, taikinapyörä, jne. Nyt joulun lähestyessä onkin tarkoitus leipoa Artun kanssa yhdessä torttuja, pipareita, jne. ja myös hieman koristella niitä.

Kosti Oskari

Pari viikko sitten saimme piiiitkästä aikaa vieraita Tampereelta. Terhi ja Sami tulivat käymään. Arttu oli innoissaan vieraista, varsinkin kun tuliaisina oli Artun suurta herkkua, leipäjuustoa ;-) Ilona meinasi ensin vähän jänskätä Samia, luulenpa että Samin komeat "sairauslomaviikset" olivat syynä.
Vierailu sujui varsin kotoisissa merkeissä, ulkoilimme vähän ja leikimme sisällä. Samin jalka oli vielä leikkauksen jäljiltä vähän pipi, joten mihinkään rajuihin urheilusuorituksiin emme ryhtyneet. Tietysti ihastelimme porukalla myös Terhin ihanaa masua! Raimo nimesi masuvauvan Kosti Oskariksi, vaikka Äiskä onkin varma että tulokas on tyttö ;-D Artun mielestä masussa on poika ja sen nimeksi tulee Topi. Artulle yritettiin selittää raskaus -> synnytys -> vauva -kuviota, mutta taitaapa olla niin ettei asia valkene Artulle ennen tammikuuta, jolloin uuden tulokkaan pitäisi syntyä... Kovasti kyllä jo odottelemme uutta leikkikaveria!

Syöttötuolissa

Ilona on saanut ylennyksen syöttötuoliin. Sitterissä syöttäminen alkoi käydä mahdottomaksi, joten siirto syöttötuoliin oli tehtävä. Siinä syöttäminen sujuukin paljon paremmin ja ruoka on myös alkanut maistua tytölle paremmin. Tuntuu että Ilona on "pohjaton kaivo". Kaikki siis yleensä uppoaa ja hyvin, tosin hedelmä- ja marjasoseille suu aukeaa vielä huomattavasti paremmin. Sotkua syödessä syntyy ja myös kakkaa tulee monesti ja paljon :-) Ilona syö aamu- ja iltapuuron, sekä kaksi kasvis/lihasoseateriaa päivässä. Lisäksi tietysti tisutellaan.

Kiire Laukaaseen

Viime viikonloppuna olimme käymässä Jaanan ja Jussin luona Laukaassa, josta he ovat ostaneet itselleen soman pienen talon. Artulle reissusta oli jo puhuttu monta viikkoa ja hän olikin odotellut reissua jo varsin innoissaan. Monesti Arttu tuumasi, että nyt laitetaan vaatteet päälle ja lähdetään Jaanan ja Jussin ja kissan luo, nyt on kiire! Ja hyvinhän Arttu reissussa viihtyi. Matkat menivät hyvin vaikka Arttu valvoikin suuren osan matkoista. Tästä voimme kiittää uutta turvavyöistuinta, jossa Arttu sai istua etuperin ja vieläpä etupenkillä. Siinä Arttu istui aivan kiltisti ja tarkkaili liikennettä ja maisemia.
Jaana oli varannut Artulle hänen herkkujaan, vanukasta ja leipäjuustoa. Lisäksi vierailimme parissa eri puistossa ja kävimme läheisellä rannalla, mistä kuva on. Rannalla Arttu tuumasi, että hän menee uimaan, otetaan vaatteet pois! Artun vaatetuksesta voi päätellä jotain ilman ja veden lämpötilasta, joten uiminen jäi nyt kuitenkin suorittamatta...
Ilonan osaltakin reissu meni aivan mukavasti. Jussia piti ihan pikkuisen vierastaa, muuten tyttö puuhasi omia tuttuja juttujaan. Ja ensimmäisenä yönä tapahtui ihme, Ilona unohti herätä tissille! Seuraavana yönä tisua oli sitten taas pakko saada, joten katsotaan nyt mihin suuntaan yöt tästä kehittyvät.

Pieni taiteilija

Arttu tykkää kovasti piirrellä ja väritellä. Hänellä on puuvärit, vahakynät ja tussit, vesivärejäkin on joskus kokeiltu. Kovasti poju aina selostaa mitä milloinkin piirtää. Aluksi lähes kaikki piirustukset olivat kuulemma autoja ja traktoreita. Sitten olivat vuorossa kärpäset, leppäkertut, jne. Viime aikojen suosikki onkin sitten ollut mato. Arttu siis piirtelee isoja ja pieniä matoja. Ja nämä madot ovat juuri ja juuri tunnistettavissakin pienen taiteilijan teoksissa ;-D

Kujeiluja

Arttu ja Ilona vaikuttavat olevan toisilleen hyvin tärkeitä ja rakkaita. Molemmat hymyilevät aina leveästi toisensa nähdessään ja Arttu kyselee heti Ilonan perään jos tätä ei näy. Muksuilla on myös ihan omat kuvionsa, monesti he puuhastelevat jotain ja kuuluu vain kikatusta. Selvästi kaksikko osaa hassutella yhdessä. Ihana huomata että he välittävät toisistaan ja helpottaahan se pikku hiljaa vanhempiakin, jos pikkuiset viihtyvät hyvin myös kahdestaan. Tosin meno on vielä sen verran "päätöntä", että penskojen touhuja on kyllä koko ajan tarkkailtava että pysyvät molemmat hengissä ;-)

Eliaksen synttäreillä

Kuvassa lapsukaisemme lähdössä Eliaksen 3-vuotis synttäreille <3 Synttäreillä riitti hulinaa, mutta Ilona veteli silti tyynesti pienet unet turvaistuimessaan. Arttu taas olisi viihtynyt synttäreillä pidempäänkin, Eliaksen leluilla kun oli niin kiva leikkiä. Tarjoilut olivat myös kovasti Artun mieleen: Salama mukista ja -pillillä mehua, Salama lautaselta Muumi-keksejä, traktorin muotoisia pipareja ja auton muotoista kakkua. Toivotaan ettei Arttu osaa vielä vaatia omille synttäreilleen vastaavaa ;-D

Arttu parturissa

Artun tukalle oli taas aika tehdä jotain ja niinpä miesväki kävi parturissa. Arttu oli jälleen käyttäytynyt ihan siivosti (rusinoiden avustuksella), kun touhu on kai vähän jännittävää. Arttu oli saanut hiuksiinsa myös hienon sinisen salaman, jota hän kovin ylpeänä esitteli kotiin päästyään.

Ilonan liikuskelut

Ilonalla tuntuisi kovasti olevan jo menohaluja, liikkumisen toteutus on vaan vielä vähän hakusessaan.. Seisoskelusta tyttö pitää kovasti. Käsistä kiinni pidettäessä Ilona haluaa mieluusti seisomaan ja seisookin melkoisen jäykkänä pötkönä pitkiä toveja. Myös esim. rahia vasten likka osaa seisoskella, tosin kaatuminen saattaa tapahtua koska tahansa ja mihin suuntaan tahansa :-)
Lattiantasossa liikkuminen tapahtuu edelleen peruuttamalla. Monesti neiti on kiipelissä milloin missäkin, esim. Artun pulpetin alla on juuri sopiva kolo Ilonalle. Ilonan reittiä on helppo seurata kuola/pukluvanan perusteella.. Konttausasentoon tyttö osaa jo hyvin nousta ja hän tykkääkin siinä keikutella. Käsiä ja jalkoja Ilona ei kuitenkaan osaa vielä liikutella. Myös tutut punnerrukset ovat edelleen päivittäisessä ohjelmassa ja Ilonan punnerruksethan ovat siis täysiverisiä käsien ja varpaiden varassa tehtyjä punnerruksia, eivät mitään naisten mallilla polvet maassa tehtäviä :-D

Nuutin synttärit

Viime kuun lopulla saimme vihdoin ja viimein juhlistettua Nuutin 1-vuotis synttäreitä täällä meillä. Synttärireissu Tampereelle kun peruuntui moneen otteeseen puolin ja toisin sairastelujen takia. Nuutti vanhempineen tuli siis käymään ja heti alkuun Nuutille annettiin lahja ja juotiin synttärikahvit. Muuten vierailu meni varsin kotoisissa merkeissä, puistossa käytiin tietysti ulkoilemassa ja sisällä leikittiin myös reippaasti. Nuutti osasi jo hienosti kävellä pieniä matkoja. Artun kanssa leikit sujuivat ihmeenkin sopuisasti, Ilonasta Nuutti olisi myös ollut oikein kiinnostunut, mutta "voimakkaiden" otteiden vuoksi tämä kaksikko jouduttiin toistaiseksi pitämään pääsääntöisesti erillään toisistaan ;-)

Uniongelmia

Ilonan yöt ovat muuttuneet tosi rauhattomiksi. Yöthän paranivat hetkeksi, kun Ilonan sänky siirrettiin pois äiskän ja iskän makuuhuoneesta, mutta jo ainakin kuukauden ajan yöt ovat menneet aina vaan huonompaan suuntaan. Likka heräilee vähän väliä kitisemään. Joskus auttaa tutti, mutta aika usein tyttösen saa rauhottumaan vain tissillä.
Kaikkien yöunet kärsivät Ilonan rauhattomuudesta ja niinpä vanhukset päättivät kokeilla tassutteluhoitoa ja samalla lopettaa yöllä tisuttelun. Ilona kun saa jo neljä ateriaa päivässä ja tisua päivällä niin usein kuin vain haluaa, niin nälästä ei ainakaan pitäisi olla kysymys. Eikä tyttö ole pitkään aikaan enää yöllä kunnolla syönytkään, tissille on selvästi muuten vaan niin kiva päästä ja nukahtaa sitten siihen. Nyt päätettiin siis, että tissiä ei tytölle anneta ennen 04:ää. Pari yötä tyttöä sitten rauhoiteltiin tassutteluhoidon mukaisesti, kitinän alkaessa siis vain käsi tukevasti lapsen päälle ja tarvittaessa vähän silittelyä. Välillä annoimme myös huikat vesipullosta. Jos Ilona ei millään rauhoittunut, nostettiin hänet hetkeksi syliin ja kun tyttö siinä rauhoittui, laskettiin takaisin sänkyynsä. Eka yö meni n. 23-02 enemmän ja vähemmän kiukutellessa, ja 4.30 äiskä sitten antoi tissiä. Toisenä yönä kitinä ajoittui jälleen 23-02 välille, mutta oli selvästi vaimeampaa. Kolmantena yönä touhu oli pakko lopettaa, koska huomasimme Ilonan olevan räkäinen ja yskäinen. Niinpä hänet oli pakko ottaa äiskän viereen nukkumaan ja siinäkin se meinasi olla tuskaisaa. Tissiä ei tytölle kyllä edelleenkään annettu ennen kuin aamusta.
Täytyy nyt parannella tyttö terveeksi ja kysellä tiistain neuvolareissulla vähän ohjeita, että mitä me keksittäisiin, jotta saataisiin kaikkien yöt vähän paremmiksi. Kaiken järjen mukaan öiden pitäisi rauhoittua kun turha tissillä ramppaaminen saataisiin pois. Hampaiden tuloon emme oikein usko, koska päivisin tyttö on oma iloinen itsensä. Mutta siis kuulostellaan tilannetta ja toivotaan, että tilanne pikkuhiljaa paranee.