Nirunaru

Meidän iloinen ja tyytyväinen poju on toistaiseksi tainnut häippästä jonnekkin. Viime päivät meillä on tuntunut asustavan melkoinen känkkäränkkä. Hetkeäkään Arttu ei suostuis olemaan itsekseen, mutta eipä olo yleensä sylissäkään paljon paremmaksi muutu. Eli semmosta nirinää ja narinaa on pitkin päivää, tehtiin sit mitä tahansa. En tiedä et mikä jannua vaivaa, hampaita ei ainakaan tuntus olevan tulossa. Oisko sit flunssa, Raimo ku on ollu kovassa flunssassa ja nyt on mullaki jo tosi flunssainen olo. Tai sit Arttua vaivaa vaan se vauvuus ;-) No, jospa tilanne taas helpottas ku kaveri pääsee liikkeelle. Takaperin Arttu menee masullaan jo ihan hyvää vauhtia, tosin suunta onkin sitten ihan sattumaa. Ja eilen hän jo vähän nytkytteli itseään konttaus asennossa, mutta raajojen liikuttelu vuorotahtiin on vielä aika pahasti hakusessa..