Synttäreiden kunniaksi liikeelle

Arttu täytti tänään jo 10 kuukautta! Arttu sai tänään synttärilahjaksi vanhan ja perinteisen kahden istuttavan pulpetin, missä on kiinteät istuimet. Tosin pulpetti täytyy ensin vielä hioa ja maalata, eikä tuo meidän sankari vielä tarvitse sitä muutenkaan, mutta eiköhän pulpetti ole isompana vielä kovassa käytössä!
Äiskän äippäloma alkaakin olemaan lopussa, Arttuhan tosin syntyi kuukauden etuajassa, joten hän on kuukautta vanhempi kuin pikkuiset yleensä äitiysloman lopussa. Mutta eipä tuota pikkuista otusta vielä kyllä raaski hoitoon viedä, toinen on vielä niin kovasti riippuvainen äidistä ja isästä. Tietysti joku muukin aikuinen häntä voisi hoitaa, mutta jos nyt vain mitenkään onnistuu, niin äiskä on Artun kanssa kotona ainakin ensi syksyyn saakka.
Nyt voidaan kyllä jo sanoa että Arttu konttaa! Tosin edelleen kiireellisissä tilanteissa mennään ryömien, mutta enenevissä määrin mönkijämme myös konttaa. Varsinkin silloin mennään konttaamalla, jos kohteena on joku korkeammalla oleva paikka, johon Artulla on selvästi suunnitelmissa nousta. Ja voi veljet että konttaaminen on sitten pontevaa touhua! Arttu nostelee käsiä hyvinkin korkealle ja konttaamisesta kuuluukin mukava "läpsläps"-ääni. Muutenkin konttaaminen on vielä vähän koomisen näköistä, kun rytmi on välillä vielä vähän hakusessaan.

Kommunikointia

Kuvassa Arttu joululahjojensa keskellä papan kainalossa. Lahjanarujen naplaaminen ja syöminen oli sitten mukavaa!
Arttu on oppinut hienosti kommunikoimaan ja ilmaisemaan itseään. Jos hän huomaa jotain kiinnostavaa, kuuluu monesti "höö" tai jotain muuta yhtä valaisevaa ;-) Olimme tänään koko sakki käymässä pankissa ja istuimme siinä tiskillä, kun Arttu rupesi iskän sylissä kurkottelemaan ovelle päin ja samalla päästeli innostuneita "höö höö höö" -ääniä. Hetki meni, ennen kuin typerät äiskä ja iskä tajusivat mitä Artulla oli mielessä.. Oven vierässä oli pieni pöytä, jolla oli muutamia leluja, nehän ne tietysti olivat Artun mielenkiinnon heräättäneet! Ja kylläpäs kaveri oli mielissään kun pääsi pöydän ääreen tutkimaan leluja. Toinen tapaus sattui, kun olimme ulkona ja ohi meni rekka-auto. Taas kuului "hööhöö" ja Arttu seurasi rekan menoa suu naurussa.

Siristelyä ja levottomia öitä

Arttu siristelee silmiään aina valokuvattaessa, kuten kuvasta näkyy :-) On muuten mukavaa hommaa tuo iskän olkapäillä oleminen, kaverilla on suu koko ajan ihan "messingillä".
Artun yöt ovat joulun aikaan olleet hyvin levottomia. En tiedä, vaikuttiko asiaan se että meillä oli vieraita ja iskä ja äiskä nukkuivat normaalista poiketen pikku miehen huoneessa. Kolmena yönä peräkkäin Arttu heräsi jossain vaiheessa itkemään raivokkaasti, eikä rauhoittunut mitenkään.. Lopulta Arttu oli pakko ottaa iskän ja äiskän keskelle, missä lopulta uni sitten taas tuli. Mutta aamulla pitikin sitten saada herätä jo viideltä tai viimeistään kuudelta. Onneksi viime yö meni jo normaalisti, tosin herätys oli edelleen kuudelta. Mutta toivotaan ettei noita itkuisia öitä olisi kuitenkaan enää tulossa..

Halimista

Kuvassa Arttu ottaa kyytiä uudella taaperovaunullaan ;-) Tosin tuon kärryn varsinainen käyttötarkoitus taitaa olla ihan toinen, mutta jospa Arttu senkin vielä oppisi kun hän kuitenkin jo nousee tukea vasten seisomaan..
Arttu on alkanut kovasti halimaan kaikkea pehmeää. Omassa huoneessaan hän aina halailee isoa molla maijaansa ja nalleaan. Ja joululahjaksi saatu lampaantalja on myös saanut jo omat halinsa. Haliminen tapahtuu siten, että ryömitään halittavan kohteen päälle ja painetaan poski vasten halittavaa ja samalla ynähdetään nautinnollisesti. Aika hellyyttävän näköistä siis! Äiskää ja iskää Arttu halii myös, kun hänet ottaa selällään maatessaan rinnan päälle :-)

Joulun viettoa

Joulu on Artulla sujunut hyvin. Aattona pikku tonttu pääsi ekaa kertaa saunaan. Lämpöä tosin oli noin 40 astetta ja löylyä heitettiin sen verran että kiuas juuri ja juuri vähän sihahti, mutta kai sitä voi joulusaunaksi ainakin Artun osalta kutsua. Jouluruokailun ajan Arttu istui syöttötuolissaan ja herkutteli maissinaksuilla.
Illalla oli sitten jännittävämpi tilanne, kun joulupukki tuli vierailulle. Raimo-iskä lähti juuri käväisemään ulkona, kun pukki saapui ;-) Aluksi Arttu katseli pukkia hyvinkin totisena, mutta lopulta poju uskaltautui jo hymyilemäänkin pukille. Lahjojen määrästä päätellen Arttu oli ollut kiltti. Ensimmäisenä joulunaan hän sai lahjaksi mm. Brion taaperovaunun (jota Arttu ei vielä osaa työntää, mutta jonka kyydissä hän istuu ihan mielissään), puupalikoita, laatikon johon tiputellaan eri muotoisia palikoita, pulkan ja lampaan taljan (jonka kunniaksi ulkona sataa vettä), Nooan arkin eläimineen, jne. Pulkkaa olemme joutuneet testailemaan vähän sisätiloissa ja Arttu istuu kuin isäntä pulkkansa kyydissä ;-)
Muutenkin joulun aika on sujunut mukavasti, kun Artulla on riittänyt hoitajia mummussa, papassa ja isomummussa ja isopapassa. Maitoa Arttu suostui juomaan erityisen hyvin aina papan sylissä. Olemme myös hieman ulkoilleet, toivottavasti tänäänkin sade sen verran taukoaisi että pääsemme vaunuilemaan.

Hyvää Joulua!

Joulu alkaa olemaan jo jännittävän lähellä ;-) Meidänkin on nyt aika rauhoittua joulun viettoon. Joulun vietämme omassa kotona, jouluvieraiksi saamme Reisjärven mummun ja papan, sekä isomummun ja isopapan. Tarkoitus on viettää joulua ihan perinteisesti, aattona ohjelmassa on varmaankin joulusaunaa, aaton hartaushetki kirkossa, jouluruokailu ja Joulupukki. Tosi jännä nähdä, mitä Arttu tästä kaikesta tuumaa! Raportoin sitten joulun jälkeen, miten joulumme sujui.
Oikein ihanaa joulua kaikille!

Jouluvalmisteluja

Arttu on ollut kovasti apuna jouluvalmisteluissa.. Lähinnä siis roikkunut äiskän jalassa ;-) Pipariakin apuri sai jo maistaa, kun leivoimme Artulle ihan omia pikku pipareita. Siivoushommat olemme suosiolla jättäneet semmoiselle päivälle, että myös iskä on kotosalla, ei siitä muuten tulisi mitään tuon pikku moppimme kanssa.
Onkohan Artulla nyt menossa joku eroahdistuskausi vai mikä, joka tapauksessa tuntuu että pojun pitäisi saada koko ajan olla sylissä. Lattialla itkettää ja kiukuttaa, eikä leikit oikein kiinnosta. Mutta mukavaahan se on, että läheisyys kelpaa :-)

Päivärytmi noin 10 kk:n iässä

Siitä onkin jo kauan, kun viimeksi kirjoittelin Artun päivärytmistä. Nyt noin 10kk:n iässä Artun päivät ovat jokseenkin seuraavan laisia.
7:00 Herätys. Arttu herää yleensä noin seitsemän aikoihin. Joskus hän saattaa nukahtaa vielä hetkeksi, jos hänet ottaa äiskän ja iskän keskelle.
7:00-9:00 Heräämisen jälkeen juodaan pullosta aamumaidot. Sen jälkeen vaihdellaan vaippa ja puetaan päivävaatteet päälle. Sitten syödään puuro. Puuron jälkeen Arttu saa vähän aikaa leikkiä, jos ei ole jo tarpeeksi väsynyt päikkäreille.
9:00-10:30 Arttu ottaa ulkona vaunuissa aamupäivän päikkärit. Viime aikoina jopa kolmen tunnin maratonpäikkärit ovat lyhentyneet tuohon 1,5 tuntiin.
10:30-11.30 Heräämisen jälkeen juodaan taas maidot. Sen jälkeen vaihdellaan vaippa ja syödään lounas.
11:30-14:00 Puuhailemme Artun kanssa mitä milloinkin. Leikimme, luemme, laulamme, käymme vaunuajelulla, jne. Joskus yritän myös tehdä jotain kotihommia Artun avustuksella, mutta siitä ei tahdo oikein tulla mitään kun pikku avustajamme on vähän turhan innokas. Ja kaikki mahdollinen täytyy tietysti laittaa suuhun.. Ennen päikkäreitä vaihdellaan sitten vielä vaipat ja otetaan välipalaksi maitoa ja sosetta.
14:00-15:30 Iltapäivän päikkärit, joko ulkona vaunuissa, omassa sängyssä, tai äiskän kainalossa ;-)
15:30-16:30 Taas juodaan heräämisen jälkeen maitoa, vaihdetaan vaippa ja syödään päivällinen.
16:30-18:30 Leikkiä ja puuhastelua. Jos päikkärit ovat menneet aiemmin päivällä vähän huonosti, saattaa Arttu vielä nukahtaa jossain vaiheessa 0,5-1 tunniksi. Ja vaippaa vaihdellaan tietty tarvittaessa.
18:30-19:30 Juodaan maitoa ja jatketaan sitten vielä leikkejä.
19:30-20:00 Syödään iltapuuro ja mennään iltatoimille. Käydään siis kylvyssä tai peseydytään ainakin "kriittisiltä osin" ja laitetaan yökkärit.
20:00-20:30 Yömaidon juonti ja tuutulaulut omassa huoneessa. Arttu juo vielä ennen nukahtamista maitoa. Kun maito ei enää maistu, hänet laitetaan unipussiin ja omaan sänkyyn, ja sinne hän jää nukahtamaan itsekseen. Yleensä hänet täytyy ennen nukahtamista käydä pariin otteeseen kääntämässä oikein päin (kääntyy aina pää jalkopäähän päin) ja laittamassa tutti suuhun. Aikansa Arttu nuhjaa sängyssä lehmä-rätin ja hiiri-soittorasiansa kanssa ja nukahtaa.

Noin päivämme siis suurinpiirtein sujuvat tällä hetkellä. Tietty monesti päiviin kuuluu muutakin menoa ja ohjelmaa, päivällä voidaan käydä asioilla ja illalla koko perheen voimin kaupassa, kirjastossa, jne.

Saippuakuplailua

Päästiinhän me vihdoin leikkimään saippuakuplilla! Mistään kaupasta kun niitä ei löytynyt, teki iskä itse rautalangasta hienon "kuplienpuhaltelukoneen". Aluksi Arttu oli aivan ihmeissään kuplista, eikä oikein tiennyt mitä niitten kanssa tekisi. Hyvin pian hän kuitenkin alkoi niitä tavoittelemaan ja oli innoissaan kun ne sitten särkyivät.

Seisomaan

Nyt voi kyllä jo sanoa, että Arttu osaa nousta tukea vasten seisomaan. Tänään tuo temppu on tehty jo muutamaankin otteeseen. Mutta alas tuleminen ei sitten olekkaan vielä oikein hallussa ja pariin kertaan on jo takaraivokin saanut osansa tästä harjottelusta. Kuvassa Arttu on takan lämmitys puuhissa. Ihme ja kumma, apuri ei vielä ole koskenut takan kuumaa lasia, jospa tuolla pikku päässä olisi sen verran järkeä, ettei sormia tarvitsisikaan polttaa. Millään ilveellä kun tuota kaveria ei saa pidettyä poissa tuolta takan luolta ;-)

Loukkaantumisia

Arttu loukkaantuu nykyisin melko herkästi, sekä fyysisesti että henkisesti. Pieni mönkijämme kun haluaa mennä hänelle vähän hankaliin ja haastaviin paikkoihin, niin päähän siinä sitten törmäilee ja muksahtelee milloin minnekkin. Ja sitten vähän itketään. Monesti on itku tullut vaikka otsa olisi vaan vähän hipaissut esim. tuolin jalkaa. Mutta onneksi ns. tosi itkun ja tuommoisen kiukuttelu itkun tunnistaa hyvin erilleen! Tuo kiukuttelu itku taitaa lähinnä tulla siitä syystä, että mittarimatoamme harmittaa itseään kun ei pääse johonkin mielenkiintoiseen paikkaan.
Arttu loukkaantuu myös syvästi jos häntä erehtyy kieltämään. Isäntäämme ei saisi komennella ollenkaan, eikä tietenkään viedä pois kielletyistä paikoista. Näin jos kuitenkin tekee, pillahtaa Arttu helposti itkuun. Mutta ei auta, Iskä ja Äiskä ovat julmia ja kieltävät silti ;-)
Kuvassa iso poikamme kiikkuu isomummulan kiikkustuolissa, joka oli kovin mieluisaa hommaa.

Kiiparointia

Arttu on alkanut jo kovasti kiiparoimaankin. Reisjärven mummolassa on kaksi porrasta keittiön ja olohuoneen välillä ja nehän Arttu pääsi jo ylös! Alas oltaisiinkin sitten tultu niskat taittaen, joten siinä riittää vielä reenailtavaa ;-)
Kuvassa olemme käymässä Artun isomummolassa. Siellä pikku kiiparoijamme ähräsi itsensä olohuoneen pöydän alatasolle ja paiskoi siellä olleet lehdet pois. Muutenkin kaikki esteet tuntuvat olevan kivoja ylittää. Kotona Arttu meneen edes takaisin syöttötuolinsa alla, kun siinä on kaksi ylitettävää rimaa. Ja Pyhäjärven mummolassa oli mukava mennä kiikun alta jalasten yli. Ihme kyllä, kotona Arttu ei vielä ole alkanut touhuamaan rappusten kanssa.

Kovasti asiaa

Artulla tuntuu nykyään olevan kovasti asiaa. Poju on alkanut viime aikoina kovasti mölyämään, yleisin asia on "vavvavvavvaa", tai jotain sinne päin ;-)
Kuvassa ollaan syöntipuuhissa. Isäntä haluaa aina nostaa jalat rennosti pöydälle ja yleensä vielä toinen käsi on selkänojan päällä, "luu ulkona" siis :-D

Ihana akvaario

Kävimme eilen kirjastossa ja Arttu ihastui aivan täysin siellä olevaan akvaarioon. Arttu jaksoi ihmetellä kaloja vaikka kuinka kauan ja yritti ottaa niitä kiinni läimimällä akvaarion seinää :-) Akvaariota täytyykin varmaan muistaa käydä ihmettelemässä sitten jokaisella kirjastoreissulla..

Aamuinen siistiytymishetki

Artusta taitaa tulla melko siisti mies. Kaveri kun päätti sunnuntaiaamun kunniaksi ajella partansa. Arttu oli löytänyt partakoneen Isän vielä purkamattomasta matkakassista ja touhuili sen kanssa hyvinkin innostuneena.

Ensimmäinen luukku auki

Eilen pääsimme availemaan joulukalenterin ensimmäisen luukun. Äiskä joutui vähän kyllä vielä auttamaan Arttua. Luukusta löytyi lyhty. Artulla on ihan perinteinen kuvakalenteri, saattaa olla että ensi jouluna moinen ei enää kelpaakkaan ;-)

Joulunavajaisissa

Olimme Artun kanssa eilen illalla joulunavajaisissa. Arttu viihtyi hyvin vaunuissa väenpaljoutta katsellen. "Oikean" joulupukin lähelle emme päässeet, joten kävimme ihmettelemässä yhden kaupan eteisessä ollutta tekopukkia joka liikkui edes takaisin. Ainakaan sitä Arttu ei pelännyt yhtään, naureskeli vaan. Katselimme myös ilotulituksen, joka ensin nauratti, mutta lopulta piti tirauttaa pikku itku. Kai pamaukset olivat vähän liian jännittäviä, vaikka Äiskän sylistä saikin ilotulitusta seurata.