Vaikuttaisi siltä, että ainakin hetkellisesti Artun uhma on helpottamassa. Jo jonkin aikaa Arttu on ollut varsin reipas ja mukava kaveri, eikä entisestä "joka asiasta kiukuttelijasta" ole ollut tietoakaan. Tosin sairastelu vaikkutti asiaan vähän taannuttavasti, mutta se nyt lienee aivan ymmärrettävää.Arttu on oikein mukavassa iässä, sillä juttua jos jonkinmoista tulee yleensä taukoamatta. Artulla tuntuu olevan korvat aina höröllä ja hän toistaa sanoja ja lauseita, joita on esim. telkkarista joskus kuullut. Myös paikallisen murteen sanat tuntuvat tarttuvan hyvin. Poju on myös kova leikkimään ja touhuamaan. Nyt hän jaksaa jo hetken keskittyäkkin puuhaansa ja viihtyy hetkittäin myös yksinään esim. lukemassa kirjojaan. Ilona on Artulle tärkeä kaveri ja kaksikolla on monesti ihan omat kuviot... Vaikka Arttu jo kovasti tuntuu välillä isolta pojalta, kaipaa hän edelleen myös paljon läheisyyttä ja yhdessä sylittelyä harrastetaankin päivittäin. Sylissä on kiva rupatella päivän puuhista tai vaikka lorutella, joka on Artusta mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti