Masennus

Arttu oli tänä aamuna täysin masentunut. Poika näytti koko ajan ihan surulliselta eikä mikään kiinnostanut. Itku meinasi tulla koko ajan silmään. Äiskä alkoi jo epäillä sairautta, kun aamutoimet menivät ilman taistelua ja poju makasi velttona lattialla kun esim. puettiin vaatteita. Syliinkään ukko ei tullut, möllötti vaan surullisena vieressä. Kaiken huippu oli, kun edes "haakka"-leikki (harakka huttua keittää) ei kiinnostanut, se kun on Artun ihan ehdoton lemppari joka aina saa hyvälle tuulelle.
Masennuksen syy selvisi, kun pääsimme aamupalalle. Artulla oli kova nälkä ja energiat lopussa! Arttu ei nimittäin illalla suostunut kikkailuiltaan syömään iltapuuroa kuin pari lusikallista, eikä hänelle sitten alettu muuta tarjoamaankaan kun pojun pitäisi oppia syömään reippaasti mitä on tarjolla. Yön aikana oli sitten tainnut alkaa nälkä vähän kurnimaan, kun aamulla olivat voimat ja energiat ihan lopussa. Arttu söi ison lautasellisen puuroa ja karjalanpiirakan ja johan alkoi taas virtaa riittämään. Jo ruokapöydässä näki miten Arttu piristyi ja juttua alkoi tulla vanhaan malliin. Ja kun aamupala oli syöty, alkoi tuttu "ikiliikunta". Saapa nähdä, muistaako Arttu tänä iltana, että sitä iltapalaa tosiaan kannattaisi vähän syödä, ettei aamulla ole sitten ihan kamala nälkä... Vahva veikkauksemme on, ettei Artulla ole enää mitään mielikuvaa tämän aamun ongelmista ;-)