Eräänä iltana, kun iskä ja Arttu olivat ulkona, peruutti joku auto pihamme lähellä ojaan. Se oli Arttua kovasti järkyttänyt tapahtuma. Arttu oli säikähtänyt tilannetta niin, että oli itkenyt ja halunnut olla iskän sylissä koko sen ajan, kun naapurin Karia odoteltiin vetämään Mörkö-maasturilla auto pois ojasta. Vielä kun äiskä palasi kaupasta, olivat Artun silmät aivan kyynelissä ja kun poika tohkeissaan alkoi selittää tapahtunutta, tuli taas itku. Eikä siinä oikein auttanut, vaikka Artulle kuinka yritettiin selittää ettei tilanteessa käynyt lopulta kuinkaan, ei autolle eikä ihmisille. Muutenkin Arttu on viime aikoina osoittanut pelkäävänsä joitakin asioita. Muskarissa hän pelkäsi kovasti heppakäsinukkea, sekä erään muskarilaisen isää. Eikä pieni tietenkään vielä osaa selittää, että mikä on niin kovin pelottavaa..Posti on tuonut kotiimme jo melkoisen monta lelukuvastoa. Arttu katselee kuvastoja mielellään. Vanhemmilla ei ole ollut mitään sitä vastaan, kun toinen on vain katsellut kuvia, eikä ole ollenkaan älynnyt vaatia ko. tuotteita itselleen. Kerran Arttu pyysi äiskää lukemaan kuvastoa hänelle. Äiskä selitti, ettei niissä ole mitään luettavaa, vaan että kuvia voi vaan katsella. Hetken asiaa mietittyään Arttu pyysi: "Katsele tätä minulle." :-D Muutaman päivän kuvastoja katseltuaan Arttu yhtäkkiä tuumasi: "Minulle pitäisi kaupasta ostaa tämmöinen Muumi-kirja kotiin." Eli se siitä, nyt poju sitten jo osaa vaatia noita tuotteita itselleenkin... PS: Voi muuten olla, että tontut kuulivat Artun toiveen. Tosin Arttu saattaa saada Huuto.net:stä käytettynä ostettuja Muumi-kirjoja ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti