Isänpäivän aattona käytimme molemmat lapsukaiset sikainfluenssa rokotuksessa. Pitkällisen pohdinnan jälkeen äiskä ja iskä tulivat siihen tulokseen, että rokote otetaan Ilonalle ja Artulle. Artulle yritettiin asiaa kovasti selittää etukäteen, sanoimme että lääkärissä laitetaan lääkettä jalkaan ettei tule sairaaksi ja että se vähän nipistää. Olimme varautuneet pitkään jonottamiseen, mutta homma oli hoidettu neuvolassa niin hyvin, että piikkiä ei juuri tarvinnut odotella, vaikka väkeä olikin paljon paikalla. Ilonan reidessä oli ilmeisesti sen verran "pehmusteita", että piikki ei tuntunut missään, tyttö ei nimittäin päästänyt ääntäkään saadessaan rokotteen. Arttu vähän itkeä tirautti, mutta piikki unohtui pian kun keksimme muuta tekemistä.Jännityksellä odotimme, minkälaisia sivuvaikutuksia rokotteesta tulee. Pääsimme kuitenkin erittäin vähällä. Illalla Arttu vähän valitteli ja itkeskeli pipiä ja jalka olikin pistoskohdasta hieman turvoksissa ja kuuma. Sitä hoidettiin sitten pakkasesta otetulla sekavihannespussilla ja kun vielä keksimme mukavaa tekemistä, unohtui pipi heti. Yön Arttu nukkui ihan normaalisti, eikä seuraavana päivänä ollut enää mitään oireita. Ilona porskutteli rokotuspäivän aivan normaalisti, mutta yöllä hän nukkui vähän levottomasti ja hieman kitisi. Mutta seuraavana päivänä likkakin oli taas oma itsensä. Lämpöä ei rokotteesta noussut kummallekkaan. Nyt sitten vain toivotaan että rokotteesta on hyötyä ja että tauti ei ehdi yllättää ennen kuin parin viikon varoaika on kulunut, jonka jälkeen vastustuskyky pitäisi olla olemassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti